
yleistä
Luhangan kunta on ainutlaatuinen helmi Keski-Suomessa, joka tunnetaan erityisesti upeasta saaristomaisemastaan Päijänteen rannalla ja pienestä, mutta tiiviistä yhteisöstään.
Se on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta asukasluvultaan, mikä luo rauhallisen ja luonnonläheisen elinympäristön. Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä ryhmä Luhangan palvelujen kannaltä. Vapaa-ajan asuntoja on 825 kpl (2024) ja vakinaisesti asuttuja asuntoja 387 (2024).
Maantiede ja luonto
Luhangan maantiedettä leimaa vahvasti Päijänne, Suomen toiseksi suurin järvi. Kunnan kokonaispinta-alasta (313,25 km²) lähes kolmannes (noin 98,73 km²) on vettä. Suuret lahtialueet, kuten Tammiselkä, Pilkanselkä ja Kotkatselkä, jakavat maa-aluetta pohjois-eteläsuunnassa, ja alueella on lukuisia saaria, joista tunnetuin on Onkisalo.
Maisema on perinteistä suomalaista maaseutua, jossa vuorottelevat metsät, pellot ja laajat vesistöt. Puhdas luonto, ilma ja vesi ovat kunnan ylpeydenaiheita ja tärkeitä osia kuntalaisten elämässä. Luonnonläheisyys tekee Luhangasta erinomaisen paikan ulkoiluun, retkeilyyn ja vesistöaktiviteetteihin. Etätyömahdollisuudet ovat mitä parhaimmat omassa rauhassa luonnon huomassa.

Historia
Luhangan historia ulottuu pitkälle, ja se erotettiin alun perin Sysmän emäseurakunnasta omaksi kappeliksi vuonna 1766. Itsenäiseksi kunnaksi ja seurakunnaksi Luhanka muodostui vuonna 1864. Tuolloin siihen liitettiin alueita myös Hartolasta. Kunnan historiaa ja kehitystä on tallennettu muun muassa paikallisiin historiateoksiin ja museoihin.
Väestö ja yhteisö
Vuoden 2024 lopussa asukasluku oli 711. Luhangan asukasluku on nyt noin 688 (kesäkuussa 2025), ja väestöntiheys on alhainen, noin 3,21 asukasta neliökilometrillä. Kunnan väestörakenne on ikääntynyt, ja yli 64-vuotiaiden osuus on merkittävä. Eläkeläisiä on (2023) yli puolet väestöstä (51%). Pienestä koostaan huolimatta kunnassa vallitsee vahva yhteisöllisyys. Asukkaiden, varsinkin kesäasukkaiden osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia kunta voisi tukea aktiivisemminkin. Kunta korostaa elämisen tasapainoa ja perusarvoja, samalla kyseenalaistaen jatkuvan kaupungistumisen mielekkyyden.
Kesäaikaan kunnan asukasluku moninkertaistuu, sillä Luhanka on erittäin suosittu kesämökkikunta, jonne monet suomalaiset saapuvat nauttimaan rauhasta ja kauniista maisemista. Arvioidaan, että juhannuksen aikaan kunnan väkimäärä viisinkertaistuu (ksml 20.6.2024). Lomakaudella lienee väkiluku keskimäärin kaksinkertainen.
Palvelut ja elinkeinoelämä
Kunnan elinkeinoelämä nojaa perinteisesti maa- ja metsätalouteen sekä paikallisiin palveluihin. Metsätalous on merkittävässä roolissa.
Luhanka tarjoaa peruspalvelut asukkailleen, ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue. Liikuntapalvelut ovat osittain hyvällä tasolla; kunnassa on muun muassa kuntosaleja, valaistuja pallokenttiä ja uimarantoja. Kirjastosta voi jopa lainata sähkömittarin oman sähkönkulutuksen arvioimiseksi.
Kunnan talousarvio ja muut suunnitelmat laaditaan usein ilman tarkkoja suunnitelmia ja taustatietoja. Se voi johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen ja suunnitelmien muuttumiseen nopeallakin aikataululla. Syynä tähän on kunnan poliittinen kulttuuri ja resurssien vähäisyys. Kunnan taloustilanne on hyvä ja tulovero 5,9% vuoden 2026 alusta, tosin palvelut, kuten veden hinta (Luhangan Vesihuolto Oy:n alueella kirkonkylässä) ovat keskimääräistä kalliimpia. Myös kiinteistoverot ovat normaalia kalliimpia muiden kuin vakituisten asuntojen sekä rakentamattoman tontin osalta.
Nähtävyydet ja matkailu
Matkailijoille Luhanka tarjoaa useita ainutlaatuisia vierailukohteita:
- Luhangan kesäkirkko: Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema, vuonna 1893 valmistunut uusgoottilainen puukirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista.
- Luhangan vanha kirkko: Päijänteen rannalla sijaitseva, vuonna 1766 kappeliksi erotetun seurakunnan vanha kirkko, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan.
- Luhangan hautausmaa: Vanha hautausmaa on rauhallinen tila mietiskellä elämän perusasioita. Hautakivistä löytää mielenkiintoisia nimiä.
- Talvikirkko: Kesäkirkon vieressä on uusi talvikirkko. Se on otettu käyttöön 1958.
- Vanhat rakennukset: Vanhoja rakennuksia on muutama, esimerkiksi kanttorila Luhangan keskustassa.
- Muut kohteet: Kunnan alueella on myös mäkitupalaismuseo ja lukuisia ulkoilureittejä luonnossa liikkumiseen.
- Luonto: Päijänteet selät, rannat ja saaret ovat mitä parhaimpiä nähtävyyksiä veneilijöille. Kumpuileva maasta ja lukuisat järvet ovat retkeilijöiden ihannemaisemaa.
- Taide: Luhangan kesämaisemissä on satunnaisesti esillä paikallisten taiteilijoiden töitä.
Ajankohtaiset tiedot kunnan tapahtumista, päätöksenteosta ja palveluista löytyvät Luhangan kunnan virallisilta verkkosivuilta.
